Avioliitto puretaan tuomioistuimen päätöksellä. Avioero myönnetään kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen tai sen jälkeen, kun puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta. Jos avioeroa koskeva asia oli pantu vireille puolisoiden yhteisellä hakemuksella, kuuden kuukauden harkinta-aika alkaa kulua siitä, kun yhteinen hakemus jätettiin tai saapui käräjäoikeudelle. Jos taas hakemuksen on tehnyt toinen puoliso yksin, harkinta-aika alkaa siitä, kun hakemus on annettu toiselle puolisolle tiedoksi. Avioeron syytä ei tarvitse perustella tuomioistuimelle. Asianajotoimisto Schrey Oy auttaa sinut läpi avioeron – kysy lisää palveluistamme »
Kun kuuden kuukauden harkinta-aika on kulunut umpeen, niin puolison on vaadittava avioeroa tuomioistuimelta. Tämän jälkeen käräjäoikeus tuomitsee puolisot avioeroon. Avioeroasia raukeaa, jos vaatimusta avioeroon tuomitsemisesta ei ole tehty vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta.
Puolisot voidaan tuomita välittömästi avioeroon ilman kuuden kuukauden harkinta-aikaa, jos he ovat keskeytyksettä asuneet erillään viimeiset kaksi vuotta.
Avioeron yhteydessä voidaan käräjäoikeuden ratkaistavaksi saattaa myös seuraavat asiat:
Kun avioeroa koskeva asia on tullut käräjäoikeudessa vireille, voivat puolisot vaatia omaisuutensa jakamista eli ns. ositusta. Jos puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijaan toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu. Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, niin omaisuus on vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa tai erottelussa.
Sopimusositukseksi kutsutaan sitä, että puolisot sopivat osituksesta ilman pesänjakajaa. Ositussopimusasiakirja kannattaa aina laatia, vaikka puolisoilla ei juuri olisikaan omaisuutta. Ositus on joka tapauksessa tehtävä, viimeistään se tehdään toisen puolison kuoleman jälkeen ennen perinnönjakoa. Ajan kuluminen avioeron ja osituksen välillä voi johtaa virheelliseen ositukseen, koska faktatietojen selvittäminen vuosien päästä on haastavaa. Lisäksi ositettavan omaisuuden arvo määräytyy ositushetken mukaan, ei avioerohetken mukaan.
Osituksen aluksi selvitetään, mitä omaisuutta puolisot omistavat ja onko puolisoilla sellaista omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta. Tätä varten puolisoiden omaisuudesta, omaisuuden arvosta sekä veloista tulee hankkia tarvittavat selvitykset.
Mikäli puolisot eivät pääse sovintoon osituksesta, voi toinen puoliso hakea tuomioistuimelta pesänjakajaa toimittamaan omaisuuden jaon. Pesänjakajan toimittamaa ositusta kutsutaan toimitusositukseksi.
Osituksen päätyttyä on huolehdittava omaisuuden kirjaamisesta eri rekistereihin. Kiinteistöjen osalta on haettava lainhuutoa. Asunto-osakkeen osakekirjaan on tehtävä tarvittavat siirtomerkinnät ja ilmoittaa taloyhtiön isännöitsijälle osakkeen siirtymisestä.
Osituksessa kannattaa aina käyttää ammattilaista. Myös osituksessa osapuolille saattaa syntyä yllättäviä varainsiirto- tai luovutusvoittoveroseuraamuksia.